Minä, kuten varmaan kaikki muutkin astrologian ammattilaiset ja harrastajat, katson tammikuuta 2020 suurella mielenkiinnolla ja… ehkä kauhunsekaisella innostuksella. Pluton ja Saturnuksen taivastapaaminen on ollut ohjelmassa viimeksi 1982, jolloin kirjoitin ylioppilaaksi, kylmä sota oli kylmimmillään ja ehkäpä rauhanliike omalla aktiivisuudellaan pystyi vaikuttamaan ilmapiiriin niin paljon, ettei kylmä sota kuumentunut tappohommiin asti.
Olemme ihmiskuntana samankaltaisessa asetelmassa, jossa kaikki kehityksen puolesta toimivat voimat ja niiden vastavoimat ovat äityneet vielä rajummiksi. Tämä asetelma, jossa itseemme ja lähipiiriimme rajoittuva egoistisuus ja ihmiskunnan tulevaisuuden tarpeet ovat pystypainissa keskenään näkyy sekä globaalisti, kansallisesti, sosiaalisesti, että henkilökohtaisesti.
Aivan erilaiseksi, siis yksilölliseksi ja henkilökohtaiseksi tämän tekee se, että Merkurius ja Aurinko samassa yhtymässä asettavat seuraavat kysymykset kaikkien ihmisten sielun peilin eteen. Meillä on kollektiivinen tietoisuus ja tunnelma, mutta meidän kaikkien on annettava oma vastauksemme moraaliseen peruskysymykseen: onko minun vapauttani se, että voin tehdä, mitä tahdon vai se, että tiedän, miksi jotakin teen.
Meidän on pakko valita
Ja tämä valinta on ihan käsittämättömän iso. Ja se on täysin henkilökohtainen. Se on samaan aikaan täysin universaali ja äärimmäisen yksilöllistynyt, läpeensä persoonallinen. Pluto on omatahtoisuuden ja omavoimaisuuden inspiraattori, hyvässä ja pahassa. Varsinkin tässä jälkimmäisessä. Pluto täyttää meidän tunne-elämäämme tahtoelementillä, joka korostaa meidän vallanhaluamme ja tarvetta näkyä merkittävänä, omissa ja toisten silmissä. Niinpä sosiaalisenkin maailmaamme rakentunut aika paljon tälle manipulatiiviselle ja valheelliselle pohjalle. Vähän syvemmällä tutkimisella kuka tahansa voi tehdä itselleen selväksi petoksien, väkivallan ja pakottamisen rakenteita, johon en nyt tässä mene sen enempää. Ja kaikki kohtaavat näitä demonisia muotoja omassa elämässään ja itsessään.
Saturnus on toista maata. Minulle se on aina ollut ”ankara ja rakas opettaja”, joka hallitsee meidän omaatuntoamme ja muistiamme, myös sen yhteyttä kosmiseen muistiin, oman karmaamme. Saturnus on tässä työssä ja henkisen maailman kontaktien kanavana välttämätön ja järkkymätön. Meidän vapautemme todellinen sisältö on se, että me tiedostamme oman kohtalomme, oman laatumme ja olemme valmis tunnistamaan ja todellistamaan näitä omastatunnosta kumpuavia impulsseja. Saturnus hallitsee henkilökohtaisen ulottuvuuden lisäksi tietysti myös sitä, mikä koko ihmiskunnan toimesta on henkisen maailman kanavoitava tähän maailmaan, jotta hermeettinen peruslaki tasojen vastaavuudesta voi toteutua: ”niin kuin ylhäällä, niin alhaalla.”
Kosmisen muistin kantajana Saturnus ei pelkästään säilytä mennyttä ja ylläpidä rakenteita, vaan sillä on muistissaan myös henkinen tulevaisuudenkuva: ihmiskunnan etu ja sen terveys ja se on valmis mihin tahansa tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta epätasapaino henkisen ja fyysisen maailman välillä voidaan palauttaa. Ja me kaikki olemme nyt kuuntelemassa…
Tammikuun 12. päivänä Saturnus ja Pluto kamppailevat huomiostamme ollessaan tarkassa yhtymässä. Tällaisten hidasliikkeisten majesteettien kohtaamiset tietysti vaikuttavat pitemmillä ajanjaksoilla ja nyt tämän meille asetetun moraalisen valinnan ja suuren kysymyksen tarkka ajankohta on kuitenkin tavallistakin tärkeämpi. Nimittäin: Aurinko ja Merkurius ovat ihan samassa yhtymässä, erittäin tarkasti. Näin tällaisesta universaalista asetelmasta tulee kaikille henkilökohtainen, oman elämän, oman olemuksen ja oman identiteetin kysymys.
Merkurius on suuressa konjunktiossa Auringon kanssa, eli se on siis viestintuojana Pluton/Saturnuksen ja Auringon välillä, Maasta katsoen Auringon ja näiden kaukaisempien kiertolaisten välissä. Se tuo molemmat viestit Auringolle, joka edustaa meissä oman mikrokosmoksemme keskusta, omaa olemustamme, sitä, mitä me olemme. Viesti meille on siis: olemmeko me itsemme jumalaksi korottanut itsevaltainen ego henkilökohtaisine vaatimuksineen vai olemmeko me valmiita kuuntelemaan sitä ääntä, jossa oma esisyntymällinen minämme puhuu meidän omasta tehtävästämme ihmiskunnan tulevaisuuden pienenä, mutta merkittävänä rakentajana.
Meidän ei tarvitse kuitenkaan tuhota tai hävittää egoamme. Se on meissä joka tapauksessa. Ja tässä henkisen evoluution vaiheessa se vain vahvistuu, mikä näkyy sosiaalisen elämän ongelmissa. Meillä ei ole sosiaalista muotoa, jossa muoto syntyisi yhteisön yksilöistä, näiden piirinä. Me olemme uuden sosiaalisuuden äärellä kuin kiukuttelevat lapset hiekkalaatikolla. Miten me voimme siis ratkaista tämän kysymyksen, joka meille asetetaan nyt henkilökohtaisesti ja ihmiskunnallisesti?
Tehtävä ei ole helppo, emmekä me kehity tämän tehtävän vaatimusten tasolle hetkessä. Tuskin edes tämänkertaisen elämämme aikana. Mutta nyt on aika tiedostaa, tehdä koko omaa ja ihmiskunnan tulevaisuutta kantava päätös: sitoudun omaan muutokseeni ja olen kiinnostunut myös kanssani kulkevien tilanteesta.
Se astraalinen egoismi, jota Pluto korostaa, on täysin sosiaalisen kehityksen impulssin vastainen. Se haluaa korottaa meidät itsemme ainoaksi kiinnostuksen kohteeksi ja elämän auktoriteetiksi, loputtoman itseihailun ja valheellisuuden tunnelmassa. Egoistisuus voi kuitenkin saada myös terveitä muotoja yllättävästä suunnasta; meidän on laajennettava egoismiamme! Me kaikki tunnemme leijonan kaltaiset äidit, joille lasten hyvinvointi menee oman hyvinvoinnin edelle… Me voimme ajatella myös hyvää puutarhuria tai maanviljelijää, jolle jokainen tilan aidantolppa ja eläimen päivittäinen hyvinvointi on jopa tärkeämpää kuin oma mukavuus. Tämä on tervettä egoismin laajentamista koskemaan myös lähipiiriä ja sen hyvinvointia. Meidän tulee nyt tiedostamisen tasolla laajentaa omaa egoismiamme niin paljon, että koko tämän kauniin pallon asiat koskettavat meitä, ovat Minun asioitani.
Ja sitten asetamme itsemme omaan elämäämme, pidämme itsemme avoinna omalle kohtalollemme, joka puhuu meissä nykyhetken intuitiivisesti tavoitettavissa vihjeissä. Niistä me muotoilemme itsellemme oman vapautemme tekoja: Tietoisina siitä, että voimme olla vapaita vain syntyessämme kaikissa hetkissä enemmän niiksi olennoiksi, joita me olemme.
Saturnus odottaa meiltä nyt sitä, että me olemme valmiita kantamaan toistemme taakkoja ja olemme uskollisia tulevaisuudelle, Meidän Kaikkien tulevaisuudelle. Päätän tämän kirjoituksen tunnelmaan, jossa USAn hallinto on juuri joidenkin arvioiden mukaan viemässä maailmaa uuteen suursotaan. Ensisijainen vastuu meillä on aina oman Plutomme hallitsemisesta ja Saturnuksen opetuksesta, joka vääjäämättömästi kaitsee meitä omaan kohtaloomme.
- Tähtipoika
